Ensihoidon kustannukset

Lautakunta kokoontui eilen ja olin pyytänyt hallintopäälliköltä selvitystä miksi ensihoidon kustannukset salattiin.  Järkiperäistä selvitystä ei tullut.  Päätöksen salaamisesta teki hallintopäällikkö virkamiehenä.  Salaaminen ei ole avoimen ja läpinäkyvän julkishallinnon mukaista toimintaa.  Pelastuslaitoksen sairaanhoitopiiriltä saama korvaus ensihoidon hoitamisesta on kuitenkin luettavissa HUS:n hallituksen 13.6.12 pöytäkirjasta ja se on € 8.124.000-.
Alan kustannukset tuntevien ammattilaisten ei ole vaikea laskea omakustannushintaa ja siitä vastaako sovittu summe todellisia kustannuksia mutta siitä huolimatta salaaminen ei ole oikein.  Tähän kun vielä lisätään teknisen osaston onnettomasti hoidettu ambulanssien kilpailutus missä tarjousten voimassaoloaika meni umpeen ennen sopimuksen allekirjoitusta niin ei voi olla tyytyväinen asian hoitoon.

Uuden komentajan valintaprosessi etenee mutta siitä valmistelevan toimikunnan jäsenenä en voi sanoa mitään vielä.

Kesän tapahtumista on merkittävänä ollut uuden komentajan valinnan valmistelutoimikunnan kokoukset missä päätettiin keitä jakijoista haastatellaan.  Haastattelut ovat tulevana perjantaina ja ensi viikon tiistaina ja niiden jälkeen päätetään ketkä testataan.  Minulle tärkeintä on kokemus johtajuudesta joko julkisella tai yksityisellä puolella.  Komentajaksi ei mielestäni voi valita ilman kokemusta ja näyttöä kokonaisvaltaisesta johtajuudesta sisältäen talouden, hallinnon ja strategian yms.

Luotettavista lähteistä tulleista tiedoista laitoksen henkilökunnalle olen kuullut kuka on jo valittu vaikka edes ehdokkaiden haastatteluja ei ole vielä tehty.  Tieto valinnasta on siis ennenaikaista.

Mielenkiintoinen asia on myös ensihoidon kustannusten salaaminen kuntalain 17. pykälään vedoten.  Pykälästä ei löydy mitään mikä perustelisi salaamisen muistaen myös, että Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksella tiedot ovat julkisia.  Asia pitää saattaa järjestykseen salaamisen perumisella.

Pelastuskoulu

Tänään lautakunnalle esitettiin pelastuskoulun kulut. Tietoja ei oltu annettu ennakkoon joten ilman tutustumista vaikea sanoa mitään paitsi silmään pisti Pelastusopiston oppilaskulut vuodessa.  Opistolta saamani tiedon mukaan kokonaiskulut ovat 5,1 milj ja kun oppilaita on 250 niin vuosikulut ovat 20 th mutta laitoksen laskelmassa ne olivat yli 40 % enenmmän.  Koulutuksen konaiskulujen vertaaminen opiston kanssa ei anna oikeaa kuvaa sillä sisällöt ovat erilaiset mutta oppilaskohtaisen vuosikulut antavat kuvan vertailtaessa.
Puolitoista vuotta sitten kun kuluja ensimmäisen kerran pyydettiin niin lautakunnalle kerrottiin, että niitä ei saa kirjanpidosta ulos ja siksi kuluja ei voi esittää.  Hallintojohtaja sanoi, ettei hänellä on niin paljon töitä, että ei kerkiä ainakaan ennen syksyä tekemään laskelmaa.  Joulukuussa kysyin asiasta mutta hallintopäällikkö oli unohtanut koko asian. 
Nyt kuitenkin nähtiin, että asiat on selvitettävissä jos halutaan vaikka se toki vaatii hivenen ponnisteluja.
Kaupunginhallituksen jäsen tuli paikalle kun kokousta oli kulunut 26 minuuttia mutta saaahan siitä kuitenkin kokouspalkkion.  Myöhässä tuleminen on ollut hänelle pikemminkin sääntö kun poikkeus (ole merkinnyt ylös tuloajat).
Nyt lähden lomalle.

Ensihoito

Viime viikon kokouksessa kerrottiin lautakunnalle ensihoidon laskennalliset kustannukset.  Vaikka luvut ovatkin salaisia niin erittäin hienoa, että, vihdoinkin, lautakunta saa ainakin lähes oikeat kustannukset.  Laskutapoja on monia ja nopealla vilkaisulla saatu laskelma lienee oikealla tasolla.   Oiva esimerkki, että kustannuksia voidaan halutessa saada aikaiseksi jos halutaan.  Haluttomuus laitoksen johdossa on jo vuosien varrella käynyt selväksi. Ensihoidon osalta voin todeta, että lautakunnalle on valehdeltu joka vuotisessa talousarvion käsittelyssä kun olen kysynyt vastaako ensihoidosta saatava korvaus kuluja ja aina, tähän asti, on sanottu, että vastaa.  Kysymykseeni asiasta tuli selityksiä ja selityksiä.  On se kumma juttu, että virkamiehet voivat valehdella vuosikausia ilman seuraamuksia ?

Talousarvio 2013

En ole päässyt kirjoittamaan blogia kun olin Pohjois Koreassa ja siellä ei ollut käytettävissä nettiä tai kännykkää. Mielenkiintoinen kokemus todellakin.

Ylihuomenna on lautakunnassa toisessa käsittelyssä ensi vuoden talousarvio. Ensi hoidon osalta on hyvin kummallista, että vieläkään lautakunnalle ei ole kerrottu sopimushintaa tai omakustannuksia. Hallintopäällikön ilmoituksen mukaan ne kerrotaan kokouksessa ja lautakunnan pitää tehdä päätös ilman ennakkotutustumista. Tekninen osasto ei osannut hoitaa kilpailutuksen aikataulutusta, mikä on jo surkeaa toimintaa ja nyt vielä tämä.  Toivottavasti muissa kaupungin hallintokunnissa ei toiminta ole näin dorkaa.  Lautakunnan pitäisi ehkä ottaa käytäntöön Pohjois Korealainen käytäntö missä on Suuren johtajan ajatukset ovat ainoa totuus ja varmasti oikea. 
Onneksi Helsingissä tilanne ei ole tällainen vaan Peterin periaatteen toteutumista voi arvostella vapaasti.

Sprinkler

Olen pidemmän aikaa selvitellyt kiinnostuneen sprinklerin saattamista pakolliseksi uusilla asuinalueille kuten Kruunuvuorenrannassa.
Maailmalla edelläkävijä on Vancouver missä sprinkler on ollut jo aikapäivää pakollinen lähes kaikessa rakentamisessa.  Euroopassa Oslo on edelläkävijä sillä siellä uudisalueet pitää sprinklata.  Helsingissä riskienhallinta ei ole kertaakan pitkän lautakuntaurani aikana ottanut esille uudien alueiden sprinklausta. Osaston päällikön mukaan heillä kyllä on hyvin läheinen yhteistyö Oslon pelastuslaitoksen kanssa mutta tarvitaan kuulema tutkimustietoa sprinklerin eduista.  Tietoa on saatavilla jos vaan osaa kysyä oikeasta osoitteesta.  Helsingissäkin on kokemusperäistä tietoa vaikka se ei toki riitä täyttämään kriittisen tutkimuksen vaatimuksia sillä Helsingin korkeimmassa rakennuksessa Cirruksessa on Marioffin järjestelmä ja siellä tapahtuneet tulipalot ovat sammuneet alkuunsa.  Voi kysyä miksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa sprinkler pitää olla jos tutkimustuloksia sen hyödyllisyydestä ei ole. Ei tarvitse olla suuri älykkö ymmärtääkseen aluellisen sprinkleröinnin hyöty turvallisuuden lisääjänä.
Mitä se merkitsisi pelastustoimelle ?  Tästä asiasta ei tarvitse hakea tietoa maan rajojen ulkopuolelta vaan naapurustossa on laskettu kokonaisen alueen sprinkleröinnin tekevät tarpeettomaksi alueelle suunnitellun pelastusaseman mistä säästö on jo käyttökuluissa usean miljoonan puhumattakaan rakennuskuluista yms.  Ensihoito on tietysti asia erikseen ja sen ratkaisee sairaanhoitopiiri.
Tämä on kaavoitusasia eikä siinä varmasti tapahdu mitään kun riskienhallinta ei pane tikkua ristiin asian eteenpäin saattamiseksi.  Ottaessani asian esille viime kokouksessa lautakunnan puheenjohtaja ja useampi jäsen piti asiaa tärkeänä mistä pöytäkirjassa merkintä muissa asioissa. 
Mitä enemmän olen käynyt maailmalla pelastuslaitoksissa niin, ikävä kyllä, minulta on karissut tyystin usko laitoksen edelläkävijyyteen, mitä kyllä kirjoitetaan toiminta-ajatuksessa yms.  Alkuvuosina olin asiassa uskovainen mutta en enää. Tieto lisää tuskaa.

Riskien hallinta

Riskien hallinta on osaston nimenä jo väärä.  Oikea nimi on jotain aivan muuta kuten vaikka turvallisuus.  Joku aika sitten riskienhallinta osaston päällikkö esitti suurena uutuutena lautakunnalle tarkastusten kohdentamisen riskien mukaan.  Tämän saman asian esitti jo vuosituhannen alussa JP Laaksonen mutta laitoksen johto ei ymmärtänyt alkuunkaan asiaa.  Se oli varmaankin yksi syy miksi JP lähti laitokselta.
Mitään todella uutta ei turvallisuuden parantamiseksi ole lautakunnalle esitetty. Koskaan ei ole lautakunnalle esitetty esim. springrelin esittämistä kaupunkisuunnittelulle pakollisesti kaavoituksessa uusilla alueilla, esimerkiksi vaikkapa Kruunuvuorenranta,  kuten Vancouverissa tai Oslossa tehdään.  Jos näin tehtäisiin niin sinne ei tarvittaisi pelastusasemaa, mikä säästäisi pelastustoimen kustannuksia 3-5 miljoonaa vuodessa. 
Tiedän, että riskien hallinnassa on monta hyvää pätevää ihmistä joilla olisi uusia aatteita mutta niiden saaminen eteenpäin ei nykyisin ole mahdollista.