sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Talousarvio 2013

En ole päässyt kirjoittamaan blogia kun olin Pohjois Koreassa ja siellä ei ollut käytettävissä nettiä tai kännykkää. Mielenkiintoinen kokemus todellakin.
Ylihuomenna on lautakunnassa toisessa käsittelyssä ensi vuoden talousarvio. Ensi hoidon osalta on hyvin kummallista, että vieläkään lautakunnalle ei ole kerrottu sopimushintaa tai omakustannuksia. Hallintopäällikön ilmoituksen mukaan ne kerrotaan kokouksessa ja lautakunnan pitää tehdä päätös ilman ennakkotutustumista. Tekninen osasto ei osannut hoitaa kilpailutuksen aikataulutusta, mikä on jo surkeaa toimintaa ja nyt vielä tämä.  Toivottavasti muissa kaupungin hallintokunnissa ei toiminta ole näin dorkaa.  Lautakunnan pitäisi ehkä ottaa käytäntöön Pohjois Korealainen käytäntö missä on Suuren johtajan ajatukset ovat ainoa totuus ja varmasti oikea. 
Onneksi Helsingissä tilanne ei ole tällainen vaan Peterin periaatteen toteutumista voi arvostella vapaasti.

maanantai 14. toukokuuta 2012

Sprinkler

Olen pidemmän aikaa selvitellyt kiinnostuneen sprinklerin saattamista pakolliseksi uusilla asuinalueille kuten Kruunuvuorenrannassa.
Maailmalla edelläkävijä on Vancouver missä sprinkler on ollut jo aikapäivää pakollinen lähes kaikessa rakentamisessa.  Euroopassa Oslo on edelläkävijä sillä siellä uudisalueet pitää sprinklata.  Helsingissä riskienhallinta ei ole kertaakan pitkän lautakuntaurani aikana ottanut esille uudien alueiden sprinklausta. Osaston päällikön mukaan heillä kyllä on hyvin läheinen yhteistyö Oslon pelastuslaitoksen kanssa mutta tarvitaan kuulema tutkimustietoa sprinklerin eduista.  Tietoa on saatavilla jos vaan osaa kysyä oikeasta osoitteesta.  Helsingissäkin on kokemusperäistä tietoa vaikka se ei toki riitä täyttämään kriittisen tutkimuksen vaatimuksia sillä Helsingin korkeimmassa rakennuksessa Cirruksessa on Marioffin järjestelmä ja siellä tapahtuneet tulipalot ovat sammuneet alkuunsa.  Voi kysyä miksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa sprinkler pitää olla jos tutkimustuloksia sen hyödyllisyydestä ei ole. Ei tarvitse olla suuri älykkö ymmärtääkseen aluellisen sprinkleröinnin hyöty turvallisuuden lisääjänä.
Mitä se merkitsisi pelastustoimelle ?  Tästä asiasta ei tarvitse hakea tietoa maan rajojen ulkopuolelta vaan naapurustossa on laskettu kokonaisen alueen sprinkleröinnin tekevät tarpeettomaksi alueelle suunnitellun pelastusaseman mistä säästö on jo käyttökuluissa usean miljoonan puhumattakaan rakennuskuluista yms.  Ensihoito on tietysti asia erikseen ja sen ratkaisee sairaanhoitopiiri.
Tämä on kaavoitusasia eikä siinä varmasti tapahdu mitään kun riskienhallinta ei pane tikkua ristiin asian eteenpäin saattamiseksi.  Ottaessani asian esille viime kokouksessa lautakunnan puheenjohtaja ja useampi jäsen piti asiaa tärkeänä mistä pöytäkirjassa merkintä muissa asioissa. 
Mitä enemmän olen käynyt maailmalla pelastuslaitoksissa niin, ikävä kyllä, minulta on karissut tyystin usko laitoksen edelläkävijyyteen, mitä kyllä kirjoitetaan toiminta-ajatuksessa yms.  Alkuvuosina olin asiassa uskovainen mutta en enää. Tieto lisää tuskaa.

maanantai 7. toukokuuta 2012

Riskien hallinta

Riskien hallinta on osaston nimenä jo väärä.  Oikea nimi on jotain aivan muuta kuten vaikka turvallisuus.  Joku aika sitten riskienhallinta osaston päällikkö esitti suurena uutuutena lautakunnalle tarkastusten kohdentamisen riskien mukaan.  Tämän saman asian esitti jo vuosituhannen alussa JP Laaksonen mutta laitoksen johto ei ymmärtänyt alkuunkaan asiaa.  Se oli varmaankin yksi syy miksi JP lähti laitokselta.
Mitään todella uutta ei turvallisuuden parantamiseksi ole lautakunnalle esitetty. Koskaan ei ole lautakunnalle esitetty esim. springrelin esittämistä kaupunkisuunnittelulle pakollisesti kaavoituksessa uusilla alueilla, esimerkiksi vaikkapa Kruunuvuorenranta,  kuten Vancouverissa tai Oslossa tehdään.  Jos näin tehtäisiin niin sinne ei tarvittaisi pelastusasemaa, mikä säästäisi pelastustoimen kustannuksia 3-5 miljoonaa vuodessa. 
Tiedän, että riskien hallinnassa on monta hyvää pätevää ihmistä joilla olisi uusia aatteita mutta niiden saaminen eteenpäin ei nykyisin ole mahdollista.

torstai 3. toukokuuta 2012

Talousarvio

Luin pikaisesti ensi vuoden talousarvioesityksen lautakunnalle.  Pelastuskoulun välttämättömyyttä hehkuteltiin niin, että paatunutkin ihminen herkistyy.  Kuitenkin unohdettiin sellainen seikka, että oppilaskohtaiset vuosikulut ovat puolitoistakertaiset verrattuna Pelastusopistoon eli tulisi halvemmaksi ostaa palvelu ja tehdä Helsingissä vain sopeutuskoulutus.  Kulujen suuruus on nähtävissä raskaana organisaationa kuten esimerkiksi koulussa on rehtori ja vararehtori ja leegio muuta väkeä vaikka oppilaita on vain 30 !!  Toki koulussa annetaan myös muuta jatkokoulutusta.
Pelastusopisto ottaisi mielellään koulun pääkaupunkiseudun tarpeisiin mutta ministeriön Partanen ei sitä syystä tai toisesta halua. Toivottavasti asia muuttuu kun hän eläköityy.