torstai 29. maaliskuuta 2012

Helsingin Uutiset sairaankuljetus

Sairaankuljetuksen osalta lautakunnan pj on huolissaan siitä, että hinta ei ole riittävä. Mistä voi tietää onko hinta riittävä kun ei tiedetä tai kerrota todellisia kustannuksia ? 
Kustannusten laskeminen ei ole mutkikasta jos ne halutaan selvittää ja kertoa.  Kaupungilla on ollut vuosikausia tarkoituksena tehostaa toimintaa ja siksi todelliset kulut on pyritty kohdentamaan oikein jotta talousvertailu olisi reilu ja oikea.  Tästä esmerkkinä tilakeskuksen vuokraveloitukset tai vaikkapa koululaisten ruokakulut.
Varmaankin yksityiset suomalaiset sairaankuljetusyritykset ovat kiinnostuneita Helsingin kiireellisestä sairaankuljetuksesta kuten uskoakseni myös alan suuri yrittäjä Falk, mikä hoitaa suurimman osan Tanskan saku-toiminnasta ja myös pelastustoimesta.
Pelastuslautakunnan esityslistalla on ensi tiistain kokouksessa uusien ambulanssien hankinta. Tämä on hyvän ja jopa huononkin hallintotavan vastaista seuraavista syistä;
- kaupunginvaltuusto siirsi tälle vuodelle ehdotetun lanssien hankinnan ensi vuodelle eli nyt kävellään ylimmän
  päättäjän päätöksen yli.
- pelastuslaitoksella ei ole vielä tehty sopimusta toiminnan jatkumisesta ensi vuonna.

Julkinen kirjoittelu laitoksen toiminnasta on ruvennut kiinnostamaan ylempien päättävien elimien henkilöitä, mistä olen hyvin iloinen.

Onneksi pysähtyneisyyden tila ei kohdistu operatiiviseen toimintaan mikä toimii hyvin.  Tosin operatiivisella puolellakin on liikaa vähätyöllisiä päällikkövirkamiehiä.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Miksi tietoja ei anneta ?

Pari vuotta sitten minulle selvisi sattumalta, että lähtöajat asemilta olivat noin 90 sekunttia. Sitovien tavoitteiden toteutumisraportissa oli, ainakin 8 vuotta, merkitty 60 sekunnin lähtöajan toteutuneen. Muistan kun kysyin kokouksessa, missä käsiteltiin raporttia, miksi lautakunnalle oli valehdeltu ja se sai aikaan komentajan syvällisen kiinnostuksen kohdistumaan lautakuntahuoneen kattorakenteisiin.  Myöskään kaupunginhallituksen edustaja ei sanonut sanaakaan.   Raportti menee kaupunginhallitukselle lautakunnan nimissä ja siis lautakunta oli antanut valheellista tietoa vuosikausia.
Joku voi tietysti kysyä onko 30 sekunnin valehtelu mikään juttu ?  Pelastustoimessa aika on yksi tärkeimmistä tekijöistä ja todellinen aika on kaksi kertaa suurempi.  Tämä sai lopulta luottamuksen hupenamaan laitoksen johtoon.
Tämä aasinsiltana otsikkoon miksi tietoa ei saada.  Lautakunnalle on kerrottu koko toimiaikani kiireellisestä sairaankuljetuksesta terveysvirastolta velotettavan summan vastaavan laitoksen kuluja.   Tämä voi olla syy sillä jos selviää toiminnan maksaneen laitokselle enemmän kun siitä on veloitettu niin tässäkin on tietoisesti valehdeltu, mikä on hyvin vakava asia.
Joku voi kysyä mitä väliä sillä on kun rahat kulkee kaupungin sisällä ?  Aivan samoin voi kysyä miksi virastot ja laitoksen maksavat vuokraa kiinteistävirastolle ?  Jos toiminnan kuluja ei tiedetä ei voida sanoa kuinka hyvin tai huonosti toiminto on hoidettu. 
Toivon todella, että pyydetyt tiedot saadaan ettei tarvitse heittäytyä  julkisen sanan voimaan.
Jatkossa mm kommentteja pj:n nimissä kirjoitettuun vastineeseen mielipidekirjoitukseemme.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Komentajan kelpoisuus

Pitääkö hakijalla olla alan koulutus vai ei, siinäpä kysymys.  Kokoomus ajaa alan koulutuksen poistamista johtosäännöstä perusteena se, että muidenkin virastojen johtosäännöistä on poistettu vaatimus alan koulutuksesta ja komentajan tehtävät ovat nykyisin lähinnä hallinnollisia eikä siksi alan koulutus siksi ole välttämätöntä.  Esim terveysvirastoa ei johda leguri vaan dumari. 
Viimeiset 11 vuotta laitoksen toimintaa lautakunnassa seuranneena voin todeta, että päällystötutkinto ja ylempi korkeakoulututkinto eivät vielä takaa hyvää johtajuutta. 
Lautakunta äänesti yksimielisesti nykyisten kelpoisuusehtojen säilyttämisen puolesta.  Minua hirvitti ja hirvittää ajatus, että paikalle valitaan sopiva vaan ei pätevä. Sopivia nimiä on pulpahtanut esille kuten eduskunnasta pudonnut ylikonstaapeli Hakola hän kun on hakenut ainakin apulaispoliisipäälliköksi ja tullin ylijohtajaksi saamatta paikkoja. Muitakin sopivia poliittisia nimiä on huhuissa mainittu vaikka ei huhuihin voi aina luottaa.
Minua on kymmeniä vuosia ihmetyttänyt politikkojen hinku paikkoihin missä Peterin periaate toteutuisi vaikka toisaalta useilla se on jo toteutunut kauan sitten.  Sama asia koskee myös lautakuntien puheenjohtajia.

Mielenkiintoinen sivujuonne on se, että Tukholmassa tilanne on aivan sama.  Siellä parin miljoonan euron talousarvion ylityksen takia (kahdessa vuodessa) erotetun palopäällikön hakuspeksit ovat vielä auki. 

Asia on nyt korkeammassa kädessä ja odotan suurella mielenkiinnolla mitä kaupunginhallitus päättää.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

200 viisasta miestä ja naista päätti muuttaa sairannkuljettajien kelpoisuusvaatimuksia.  Helsingin pelastuslaitokselle tämä tuuli suurena yllätyksenä ja toimenpiteisiin ryhdyttiin.  Viime vuoden elokuussa riskienhallintapäällikkö kertoi pelastuskoulun rehtorin sanakariteosta täydennyskoulutuksen aikaansaamisessa.  Rehtori joutui varmasti tekemään työtä asian eteen ja erittäin hienoa, että asia saatiin järjestymään.  Toimintakertomuksessa hehkutetaan Helsingin laitoksen edelläkävijyyttä. Tässä asiassa toiminta oli veden ruiskuttamista liekkeihin mitkä onneksi tullevat sammumaan.  Pohjois-Karjalan pelastuslaitos näki tulevan kehityksen jo vuosituhannen alussa ja ryhtyi kouluttamaan henkilökuntaansa.  Viime vuonna kaikki pelastajat olivat saaneet tarvittavan koulutuksen.  Kumman laitoksen toiminta on ollut viisaanpaa ja ennakoivampaa ?

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Ompelimo

Helsingin pelastuslaitoksella on oma ompelimo, miksi ?  Itä- ja länsipuoliset pelastuslaitokset ovat ulkoistaneet palvelun.
Onko tämä sellainen pelastustoiminnan ydintoiminto, että sen pitää tehdä itse ?
Ei ole mutta näin on aina tehty.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Pelastuslaitoksen virkapuvut

Miksi kaikilla pelastuslaitoksen työtekijöillä on virkapuku ? 
Lautakunnan kokouksen jälkeen ulosmennessä näen useimmiten laitoksen lakimiehen tekevän työtään virkapuvussa.   Lisääkö se uskottavuutta, tuskin. Toimistotyöntekijöiden tai vaikkapa suuren leegion tietotekniikkahenkilöiden virkapuvun käyttöä ei voi perusteella millään järkisyyllä. 
Olisin suuresti ihmeissäni jos laitoksen johto tietää mitä virkapukuruletti maksaa kun tietoa ei ole suuremmistakaan asioista, kuten vaikkapa pelastuskoulun kokonaiskuluista.
Asia voidaan perusteella "näin me olemme aina tehneet" tai ei sillä ole mitään merkitystä kaupungin miljardibudjetissa mutta järkisyyllä koko henkilöstöä koskevaa virkapukukäytäntöä ei voida perustella.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

BUDJETTIKURI

Pitääkö virkamiesten noudattaa budjettikuria vai ei ?  Hallintokunnilla on muuttuvien kulujen osalta eri asteisia ongelmia.  Sosiaalivirastossa vaikkapa huostaanotettavien lasten määrän arviointi budjetoinnissa osuu oikeaan tai sitten ei. Lumen tulon aiheuttamat kustannukset tulevana budjettivuonna on myös haasteellista arvuuttelua.

Virkamiesten ja luottamushenkilöiden kannalta enpä ole koskaan kuullut kenenkään joutuvan vastaamaan budjetin huimastakin ylittämisestä.  Selityksiä aina löytyy ja joskus ne ovat jopa todellisia.  Tulisiko Helsingin olla yhtä tiukka kun Tukholman kokoomusjohtoinen kaupunginhallitus on, mikä erotti lautakunnan kokoomuslaisen puheenjohtajan ja palopäällikön reilun prosentin budjetin ylittämisestä ?

Nykyinen järjestelmä antaa keppiä, joskin merkityksetöntä lähinnä suullista, talousarvion ylittämisestä mutta eipä tarjoa porkkanaa sen alittamisesta.  Suurin ongelma on kaksijakoinen; virkamiesten mukaan on aivan mahdoton säästää mistään toiminnan kärsimättä ja liian usein luottamushenkilöt uskovat virkamiehiä ymmärtämättä ja ottamatta selvää.

Useimpien hallintokuntien pitäisi tehdä kuten Englannissa 2002 palomieslakon jälkeen; istua tyhjän pöydän ääreen miettimään miten hallintokunnan tehtävä täytetään parhaalla tavalla kustannustehokkaasti unohtaen kokonaan miten nyt tehdään.  Ei helppo nakki mutta mahdollinen.  Liian usein on vallalla ajatus "näin me aina ollaan tehty". 

Budjettikurin viisveisauksesta tuli pelastuslautakunnassa 24.1.2012 kun tekninen päällikkö esitti kahden ambulanssin tilaamista vaikka mm ambulanssien uusiminen talousarviovalmistelussa siirrettiin ensi vuodelle.  Talousarvio vahvistetaan joka vuosi kaupunginvaltuustossa eli kaupungin ylimmässä vaaleilla valitussa elimessä.
Sekä apulaiskaupunginjohtaja Sauri, kenen rooteliin laitos kuuluu, että mm kaupunginhallituksen puheenjohtaja ovat jo vuosia painottaneet talouskuria ja näin sitä pelastuslaitoksella noudatetaan.

Vuosien varrella on säännöllisesti lautakunnalle tullut talousarvion ylitysesityksiä.  Liian monet, enemmistö useimmiten, lautakuntalaisista toteaa että ei tällä ole mitään merkitystä kaupungin budjetissa.

Hyvä edesmennyt ystäväni Mao Tse Tung totesi jo 1956 että pienistä puroista tulee iso joki.

torstai 1. maaliskuuta 2012

ny se alkaa

Yli vuosikymmen on mennyt Helsingin kunnallispolitiikan parissa.  luottamustoimena on menossa 12. vuosi pelastuslautakunnassa ja siitähän riittää mielenkiintoista ja vähemmän mielenkiintoista tarinaa. 
menneestä ajasta voi todeta, että onneksi useimmissa muissa virastoissa on asiat paremmin. 
Laitoksen toimintaa voi kuvata lauseella "näin me olemme aina tehneet".  Väärinkäsitysten välttämiseksi painotan operatiivisen pelastustoimen toimivan kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvin mutta toiminnan ja laitoksen organisaatio on jäänyt viime vuosisadalle, eikä ihan loppupuolelle.  Toimia laitoksen toiminnan tehostamiseksi ei ole tehty.

Helmikuussa tuli mitta täyteen kun edelleenkään virkamiehet eivät anna pyydettyjä tietoja ja siksi Venlan kanssa kirjoitimme hesariin mielipidekirjoituksen.  Laitoksen virkamiehen kirjoittama pj:n allekirjoittama vastaus tuli jo seuraavana päivänä missä seliteltiin ja jopa valehdeltiin.  Toivottavasti julkisuusrumbaa ei tarvi jatkaa, vaan pyydetyt tiedot annetaan kuten kunnallislakikin edellyttää.  Yksityisellä puolella toimineena on mahdoton ymmärtää miten laitosta voi johtaa tietämättä  kulurakennetta.  Se on yksi selitys jokavuotiseen lisärahan vinkumiseen.  Mitään todellisia tehostamistoimia ei ole koskaan esitetty lautakunnalle.  Kun olen tutustunut 20 maan pelastuslaitoksiin joista osaan syvällisesti ja säännöllisesti niin voin sanoa, että Helsingin pelastustoimi voitaisiin hoitaa halvemmalla tai nykyisellä rahamäärällä saisi enemmän aikaan.

Kävin pari viikkoa sitten Tukholman palolaitoksella ja siellä oli palopäällikkö ja lautakunnan pj saaneet juuri potkut.  Syy yhteensä noin € 2 milj alijäämäinen tulos kahden vuoden aikana (budjetti noin € 70 milj).  Jos meillä olisi yhtä tiukka meno, mikä ei olisi ollenkaan pahasta, niin pelastuskomentaja ja lautakunnan pj olisi potkittu pois jo ensimmäisen lautakuntavuoteni jälkeen.  Siellä käydään nyt pohdintaa pitääkö päällikön olla alan koulutuksen saanut vai ei.  Sama pohdinta on ilmeisesti Helsingissä menossa kun komentajan virkaa ei ole vieläkään pantu hakuun yli neljännevuosi edellisen komentajan eläkeilmoituksen jälkeen.  Pelastuslautakunta oli yksimielisesti alan koulutusvaatimuksen säilyttämisen kannalla vaikka eipä sen poistaminen mikään katastrofi olisi kunhan virkaan nimitetään pätevä eikä sopiva.
Saas nähdä miten käy ?